Mies oli huomannut kaupasta tullessaan keittiön ikkunan alla hieman pökerryksissä olevan pikkulinnun. Melko varmasti oli lentänyt ikkunaa päin, mikä meillä on vähän liian yleistä. Onneksi ei ollut kuitenkaan niskat mennyt nurin! Hain tokkuraiselle linnulle vettä ja siirsin talon aurinkoiselle puolelle tuulelta suojaan tokenemaan kokemuksestaan. Tarkkailtiin olohuoneen ikkunasta että alkoi ihan hyvin palautua ja kuikuilikin jo kovasti ympärilleen. Lopulta lintu olikin hävinnyt ja virkeysasteen mukaan ihan omatoimisesti. Tutkailin tirppaa kuvan perusteella ja ensin luulin sitä kirjosieppo naaraaksi, sen osoittautuessa kuitenkin rautiaiseksi. Sievä pikku kaveri, en ole aiemmin moista omassa pihassa tavannut. 

pixlr%20%281%29.jpg

Ja saimpas kuvattua pihan tikkaritkin, siis pyrstötiaiset! Olin juuri saanut koko pihan haravoitua ja vein haravaa ja kottikärryjä puutarhavajaa kohti, kun kuulin tutun linnunlaulun hyvin läheltä. Sielähän se tikkari pariskunta oli lounaalla omenapuun talipallo taivaassa. Kuinkas ollakaan, nuo pähkinämakkarat on kelvannut koko talven paljon paremmin kun talipallot, niissähän nämäkin nyt herkuttelee. Nyt vasta huomasin, kuinka kauniisti se asteripensaskin sielä taustalla loistaa olemassa olollaan, syksyllä levähti pitkin poikin ja pari päivää sitten käänsin kuivat  oksat sisäänpäin, että tuikkasen tuleen sen kun on vähän kostempaa. On sitten parempaa virtaa kasvaa taas tulevana kesänä.

IMG_20160416_200850.jpg